Kesän kynnyksellä

Kesän kynnyksellä

TERVETULOA! Tunnelmia ja kuulumisia Vironperän huoneista ja puutarhoista.


perjantai 21. heinäkuuta 2017

Keskikesän siestaa


Nyt tuntuu kesältä. Aurinko paahtaa niin kuumasti, että yhtään ei voi tehdä puutarhatöitä. Enkä tee. Katselen heinien kasvua loistokurjenpolvien keskellä. Näkymä muistuttaa lapsuuden niittyä.


Tekee mieli hakeutua varjoon. Onneksi löytyy suuria puita, joiden alla voi istuskella.


Suuret kasvit valmistuvat kukkimaan. Töyhtöangervoa olen istuttanut. Se on myös levinnyt tontilla. Tässä se on hyökännyt neilikkaruusun viereen ja syö siltä elintilaa.


Suurimman töyhtöangervon viereen sen molemmille puolille olen istuttanut 'Claude Shridea'.


Edellisten vieressä kiipeilee tuliköynnöskuusama. Istutan tähän vielä lisää oransseja perennoja syksymmällä.


Tuliköynnöskuusama ei tuoksu. Se ei haittaa, koska vieressä kukkii jasmike. Tänä keväänä sitä ei typistetty. Se on valtava. Viime vuonna siitä leikattiin ainakin kolmannes pois.


Ruusut aloittavat kukinnan.


Kaikki pionit eivät kärsineet vesisateista. Osa panee vielä parastaan.


Hiirenvirnat löytävät itse tiensä kukkapenkkiin ja tukeutuvat vahvempivartisiin kavereihin.


Viime vuonna leikattu villiviini köynnöstää jo nurkalla. Sillä on vahva juuristo, joten alasleikkuu ei sitä kauan pidättele.
Nautitaan lämpöisistä ilmoista!

sunnuntai 16. heinäkuuta 2017

Esikkohuumaa


Siellä ne kasvavat, huojuvien käenkukkien takana, puron reunalla - ne esikot!
Istutin ne viime vuoden keväällä. Nyt niissä lähes kaikissa kasvaa jo kaksi kukkavartta.


Kaikki "kynttelikkö" - esikot kukkivat samaan aikaan. Ne ovat eri värisiä, koska ne ovat eri lajeja. Mutta niitä kaikkia yhdistää sama muoto. Kukat kasvavat kolmessa kerroksessa.



Tässä kukkii violetti tuoksuesikko. Ylin kukkakerros on vielä nupulla.



Japaninesikolla on punaiset kukat.


Kiinankeltaesikon kukat ovat keltaiset. Sen kukat ovat myös kerrokselliset. Se on vasta aloittanut kukinnan.


Kaikkein ihaninta, kun nuo kaikki kukkivat samaan aikaan.



Kosteassa ja varjoisassa puronvarressa auringon läikät leikkivät esikoissa. Täällä voisi viettää aikaa todella pitkään jos hyttyset eivät olisi niin ärhäköitä.

keskiviikko 12. heinäkuuta 2017

Tumman punaista heinäkuussa


Rakastan vahvaa tumman punaista väriä. Pihasta löytyy paljon tuota väriä. Suuri piha on kesällä vihreä. Siellä täällä on hyvä olla vahvan värisiä kasveja, että ne erottuvat. Paraatipenkkiin olen kylvänyt siemenestä purppuraluppiota. Olen siirtänyt sitä muihinkin kukkapenkkeihin. Punaiset pallerot sopivat vaikka minkä kasvin kaveriksi ja lehdistö on aina siistin ja kauniin näköinen. Samaisessa penkissä kasvaa myös pallerolaukkaa, joka ei vielä kuki. Siinä on saman väriset kukat, mutta vähän pienemmät ja ihan pyöreät.


Viinilaukka on myös mehevän värinen. Sitä lisäsin syksyllä taas paraatipenkkiin.


Tämän kesän uusin tulokas on hassun näköinen 'Art' -laukka. Se on pitkän huiskea ja kasvin päässä kasvaa pikkuiset pallot, joista sojottaa kukintoja. Nämä eivät ole vielä kokonaan auenneet.


Runsaan annoksen vahvaa punaista saa istuttamalla 'Karl Rosenfield' -pionin.


Monet ruusut kukkivat tumman punaisina kuten tämä neilikkaruusu.


Harjaneilikat kukkivat punaisen eri sävyissä. Tämä yksilö on  tummimman punainen, joka löytyy pihastani. 'Onyx' on vielä dramaattisemman sävyinen.


Etelänruusuruoho on varsinainen hujoppi, joka lakoaa milloin mihinkin suuntaan. Minusta kaikkien kasvien ei tarvitse kasvaa sotilaallisessa järjestyksessä. Pidän näistä vähän sotkuisen näköisistä punaisista kasvustoista, jotka niin kauniisti värittävät vihreitä kukkapenkkejä.


Punaista löytyy myös salvioissa, jotka kasvavat lyhyinä ja siisteinä. Tuossa vasemmassa nurkassa kurkkii tumman punainen tähtiputki.


Vihdoinkin nämä purppuran punaiset 'Claude Shride' - marhanliljat kukkivat. Olen ostanut ja istuttanut niitä ainakin kahtena syksynä. Nyt ne kaikki yhdeksän kukkivat samaan aikaan. Voi tätä juhlaa! Niissä on oranssit heteet, joten ne sopivat upeasti myös oranssien kasvien viereen.


Punalehtisillä pensailla ja puilla saa myös vaihtelua pihaan. Purppuraheisiangervo kukkii valkoisin kukin.

Keijunkukissa on useita punalehtisiä lajikkeita. Tässä  hehkuu 'Palace Purple'.


'Red Cauli' -isomaksaruoho on vahvan tumman puhuva. Vielä saa odottaa, koska se avaa kauniin punaiset kukkansa.

keskiviikko 5. heinäkuuta 2017

Se löytyi sittenkin


Voi tätä ilon päivää! Toukokuussa kuolleeksi julistamani esikot ovat löytyneet. Tilasin vuosi sitten Barnhavenilta esikoita, jotka istutin puron penkereelle. Olin nähnyt unta niistä puoli vuotta, mutta haaveilemiani esikoita en löytänyt Suomesta. Ne oli tilattava ulkomailta.
Olin niin pettynyt ja harmissani, kun en talven jälkeen keväällä löytänyt jälkeäkään esikoista. Silloin oli lähellä, että olisin lyönyt hanskat naulaan ja lopettanut puutarhuroimisen niine hyvineen. Harvoin tässä harrastuksessa on tullut niin suuria pettymyksiä vaikka monta puuta, pensasta ja kasvia olen menettänytkin. Mutta nämä esikot ovat jostakin syystä niin tärkeitä.
Ensimmäinen tuoksuesikko on valmistautumassa kukintaan ja viereisissä kiinankeltaesikoissakin on nuput. Jihaa!!!


Yritän luoda tuohon puronvarteen ihan omanlaistaan tunnelmaa. Kylvin viime vuonna pulskaneilikoita ja käenkukkia, jotka pääsivät tuohon samaan paikkaan esikoiden kanssa.


Sirot käenkukat huojuvat yli metrin korkeudella, joten niitä on vaikea kuvata. Muutama oli kuitenkin kaatunut merenneidon päälle. Pikkuhiljaa tästäkin kolkasta alkaa muotoutua viihtyisä alue. Noista esikoista tulee varmasti vielä paljon kuvia.


Pihassa tuoksuu huumaavasti. Jasmikkeiden tuoksuun yhdistyy nyt päivänliljojen tuoksu.


Olen istuttanut terassin eteen ainoastaan noita vanhoja kapealehtisiä keltapäivänliljoja.  Ne tuoksuvat päivänlijoista kaikkein vahvimmin.


Tähän loppuun laitan vielä muutaman kuvan päivän pionitilanteesta.



Nyt näitä malttaa jo napsia reilusti maljakkoon.
Lempeitä heinäkuun hetkiä!

maanantai 3. heinäkuuta 2017

Taiteilijan puutarhassa


Tämän vuoden Avoimien puutarhojen tutustumiskohteeksi valitsin Kotikummun puutarhan Vihdistä. Puutarha sijaitsee komealla paikalla mäen päällä lainehtivien viljapeltojen keskellä.


Viljapellossa kasvaa ruiskaunokkeja kuin silloin lapsuudessa. Omassa hääkimpussani oli aikoinaan päivänkakkaroita ja ruiskaunokkeja.


Puutarhan luoja on keramiikkataiteilija Liisa Neuvo. Pihapiirissä on hänen keramiikkapajansa, jossa voi ihastella hänen töitään  ja tehdä ostoksia.


Pihaa reunustaa runsaat ruusuistutukset. Tässä kukkii korkeana paikallinen 'Ruskelan' ruusu.


Viereinen 'Olkkala', joka on myös Vihdin löytöjä, kukkii yhtä runsaana.


Keskelle puutarhaa on istutettu ruusuja (mm. Tove Jansson), pioneja ja  omenapuita. Siellä on useita pikkuisia kukkapenkkejä, joiden välissä kulkee kapeat nurmireitit.


Pionit ovat kasvaneet suuriksi ja runsaiksi. Niiden menestymisen salaisuutta ihmeteltiin ääneen. Näillä ei ole kilpailua juurialueella.



Komeita kurjenmiekkoja kasvaa pihassa useita erilaisia. Jäin pohtimaan, ovatko ne kenties läheisen Päivölän pellon peruja.


Alppikärhö kiipeilee keinun runkoa pitkin. Se sijaitsee keskellä pihaa, joten siinä on oiva paikka lepuuttaa selkää puutarhatöiden lomassa ja siemaista vähän kahvia samalla, kun katse kiertää viereisiä kukkapenkkejä.


Taiteilija on käyttänyt koko väripalettia istuttaessaan kasveja puutarhaansa. Punapäivänkakkara ja violetti akileija muodostavat kauniin parin.





 Sekä kukkapenkeissä että omenapuiden juurella kasvaa runsaasti erilaisia iloisen värisiä unikoita. Idänunikoiden, siperianunikoiden ja silkkiunikoiden kukinta on parhaimmillaan ja jo osittain ohi. Oopiumunikot ovat vasta aloittelemassa kukintaa.


Ulkorakennuksen sisäänkäynnin edustalla kiipeilee kärhö ja toisella seinustalla puolestaan hunajaruusu, joka lupailee runsasta kukintaa.
Pihapiiristä on kaadettu paljon suuria puita ennen kuin puutarhaa on päästy rakentamaan. Nyt siellä riittää valoa, mutta pihaa kehystää edelleen komeat vanhat puut. Liisa sanoi, että alussa tehtiin paljon töitä, mutta nyt, kun tietää, mitä haluaa ja miten tehdään, niin tuntuu jo paljon helpommalta.


Jos pitäisi veikata, mikä on taiteilijan lempikukka, niin veikkaisin unikkoa.
Kiitos, että pääsin visiitille!